mathata a dinamelwa — Sesotho sa Leboa
Mathata a batho goba dithoto go sepela goba go sepetšwa go tloga lefelong la A go ya lefelong la B. Dibopego tša tlhago bjalo ka bokgole, mehuta ya dithaba le madiba di baka mathata a dinamelwa ao a kago fenywa ke theknolotši ya mehleng yeno. Eupša thuthupo ya bolkano e ka ntšhetša ntle lerole la bolkano leo le ka bago lefaufaung matšatši goba dibeke tše ntši gomme difofane tša dientšene tša jet di ka se fofe maemong a bjalo. Thuthupo ya bolkano kua Iceland ka 2012 e bakile go se fofe ga difofane kua Yuropa matšatši a mantši gomme ya baka mathata a mantši a dinamelwa tša boditšhabatšhaba. Terene ye e tšwilego seporong e ka ama dinamelwa tša selete dibeke tše ntši. Letšatši ka letšatši dimilione tša batho go ralala le lefase ba lebana le mathata a dinamelwa ka sebopego sa pitlagano ya dinamelwa dinagatoropong. Ka Afrika Borwa, diterene, dipese, le dithekisi di bopa motheo wa dinamelwa tša banamedi ba lefelo toropong ye ngwe le ye nngwe. Ditiro tša diyunione, diteraeke le dikoketšo tša theko gantši di baka mathata a dinamelwa ao a amago ekonomi ka moka gomme bašomi ba go sepela ka dinamelwa ba ka lahlegelwa ke matšatši a mošomo le tefo. Ge baotledi ba ditheraka ba seteraeka, diekonomi tše ntši di ema tsi.