ekolotši — Sesotho sa Leboa
Tswalano magareng ga diphedi le madulo a tšona, goba ditikologo tša lefelo moo di dulago. Lereo le le tšwa go lentšu la Segerika “oikos” leo le rago “legae”. Ekolotši ke thuto (goba thutamahlale) ya tswalano magareng ga sephedi le tulo ya sona yeo e akaretšago maemo a lefaufaung, meetseng, bogodimong le mobung (a mobu). Gomme gantši a akaretša ditho tša ponagalo (tša go se phele) le tša okaniki (tša go phela) tše di lego karolo ya tikologo lefelong le le itšego. Bogolo bja bodulo bja diphedi goba sebopego se se itšego sa bophelo, bo fapana ka bogolo go tloga go mafelo a bodulo a mannyane (a bitšwago madulo a mannyane) ao a ka bago a mannyane bjalo ka lehlakore la ka tlase ga letlakala, go ya go dibayome tša mafelo a magolo kudu Lefaseng (bona “bayome”). Le ge go le bjalo, lereo “ekolotši” le dirišwa ka go se šetšwe kudu. Gantši re bolela ka “ekolotši” ya lefelo goba selete, ge gabotsebotse re e ra dipharologantšho tša lefelo goba selete, e se go ithuta ka ga tswalano magareng ga ditho tša okaniki le tše e sego tša okaniki tša lefelo goba selete.