go ema ga meetse — Sesotho sa Leboa
Llaga (moalo) goba dillaga tša mobu wa go hupa meetse, wa rekolite goba wa matlapa (leswika) wo o kolobišitšwego ke meetse, go e ra gore mašobana ka moka a sekgoba ao a lego gona (mašobana gare ga dikarolonyana a tletše ka meetse (bona “akhwifa”). Materiale wo ga o sa kgona go hupa meetse. Materiale ye mengwe, bjalo ka mobu wa leraga le wa seretse e na le kgonagalo ye ntši ya go ka thapa kudu go feta materiale wa mašobana a mantši wa mohlaba. Kgatelelo ya materiale wa mohlaba e ka gapeletša go ntšhetša ntle a mangwe a meetse a sekgoba go tšwa go bontši bja materiale, eupša seo ga se direge go mobu wa leraga le wa seretse. Go ema ga meetse e ka ba boemo bjo kotsi kudu dileteng moo go kgerega ga mobu le go elela ga leraga (bona “go kgerega ga mobu le maswika”) ka ge koketšo ya meetse a mantši e kago baka go wa ga materiale. E ka ba gape boemo bja go tura gape bja go hlakahlakantšha go balemi bao ba ka se lemego mašemo a bona ge a tletše ka meetse, gomme protšeke efe goba efe ya go aga goba ditiro tša go aga di gapeletšwa go emišwa le go lahlegelwa ke tšhelete. Le ge go le bjalo, go tlala ga meetse ke boemo bja go tlwaelega go mafelo a go thapa bjalo ka mehlaka le ditebetebe. Bophelo bja lešoka ditikologong tša mafelo a go thapa di itlwaeditše maemo a, ge fela meetse a sa tšhilafala le go tšhilafatšwa ke dilo tše kotsi.